äänekkyys

Finnish

Etymology

äänekäs + -yys

Noun

äänekkyys

  1. loudness, noisiness, vociferousness

Declension

Inflection of äänekkyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative äänekkyys äänekkyydet
genitive äänekkyyden äänekkyyksien
partitive äänekkyyttä äänekkyyksiä
illative äänekkyyteen äänekkyyksiin
singular plural
nominative äänekkyys äänekkyydet
accusative nom. äänekkyys äänekkyydet
gen. äänekkyyden
genitive äänekkyyden äänekkyyksien
partitive äänekkyyttä äänekkyyksiä
inessive äänekkyydessä äänekkyyksissä
elative äänekkyydestä äänekkyyksistä
illative äänekkyyteen äänekkyyksiin
adessive äänekkyydellä äänekkyyksillä
ablative äänekkyydeltä äänekkyyksiltä
allative äänekkyydelle äänekkyyksille
essive äänekkyytenä äänekkyyksinä
translative äänekkyydeksi äänekkyyksiksi
instructive äänekkyyksin
abessive äänekkyydettä äänekkyyksittä
comitative äänekkyyksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.