äänetön

Finnish

Etymology

ääni + -tön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈæːnetøn/, [ˈæːne̞t̪ø̞n]
  • Hyphenation: ää‧ne‧tön

Adjective

äänetön (comparative äänettömämpi, superlative äänettömin)

  1. quiet, soundless
    Metsä oli äänetön.The forest was quiet.
  2. (telephone) on silent, in silent mode, on mute
    Puhelin oli äänettömällä.The phone was on silent.

Declension

Inflection of äänetön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative äänetön äänettömät
genitive äänettömän äänettömien
partitive äänetöntä äänettömiä
illative äänettömään äänettömiin
singular plural
nominative äänetön äänettömät
accusative nom. äänetön äänettömät
gen. äänettömän
genitive äänettömän äänettömien
äänetöntenrare
partitive äänetöntä äänettömiä
inessive äänettömässä äänettömissä
elative äänettömästä äänettömistä
illative äänettömään äänettömiin
adessive äänettömällä äänettömillä
ablative äänettömältä äänettömiltä
allative äänettömälle äänettömille
essive äänettömänä äänettöminä
translative äänettömäksi äänettömiksi
instructive äänettömin
abessive äänettömättä äänettömittä
comitative äänettömine

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.