Henri
Estonian
Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhenri/, [ˈhe̞nri]
- Hyphenation: Hen‧ri
Proper noun
Henri
- A male given name.
- 2007 Esa Sariola, Valtakirja, →ISBN, page 5:
- Inkeri kirkui riemusta ja kiipesi takaisin omalle pihalleen, otti muovilapion käteen ja hyökkäsi taas takaisin, yritti möristä sillä tavalla syvästi kuin pikku tyttö nyt mörisee, toisteli nopeaan minun nimeäni, Henri, Henri, Henrihenrihenri ja sai sen kuulostamaan huonosti käynnistyvän auton starttimoottorilta, ja minä menin linnaan turvaan.
- 2009 Tero Liukkonen, Toivomuspuu, Gummerus, →ISBN, page 78:
- Sen kaverit nimittää sitä Hekaksi tai Hessuksi tai Henkaksi, mutta mä sanon sitä aina Henriksi, koska sen oikea nimi kuvastaa jotenkin sen aatelista luonnetta.
- 2007 Esa Sariola, Valtakirja, →ISBN, page 5:
Declension
Inflection of Henri (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Henri | Henrit | |
genitive | Henrin | Henrien | |
partitive | Henriä | Henrejä | |
illative | Henriin | Henreihin | |
singular | plural | ||
nominative | Henri | Henrit | |
accusative | nom. | Henri | Henrit |
gen. | Henrin | ||
genitive | Henrin | Henrien | |
partitive | Henriä | Henrejä | |
inessive | Henrissä | Henreissä | |
elative | Henristä | Henreistä | |
illative | Henriin | Henreihin | |
adessive | Henrillä | Henreillä | |
ablative | Henriltä | Henreiltä | |
allative | Henrille | Henreille | |
essive | Henrinä | Henreinä | |
translative | Henriksi | Henreiksi | |
instructive | — | Henrein | |
abessive | Henrittä | Henreittä | |
comitative | — | Henreineen |
French
Etymology
From Old French Henri, of Germanic origin.
Pronunciation
- IPA(key): /ɑ̃.ʁi/
Audio (file)
Norman
Old French
Etymology
From Frankish *Haimrik, from Proto-Germanic *Haimarīks. Cf. also Old Norse Heimríkr, Old High German Heimrih.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.