Kaarlo
Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑːrlo/
- Hyphenation: Kaar‧lo
Proper noun
Kaarlo
- A male given name.
- 1971 Kalle Päätalo, Huonemiehen poika, Gummerus (1981), →ISBN, page 468:
- En osaa vielä tänä päivänä päätellä, mistä on johtunut Päätalon sen sukuhaaran, johon itse kuulun, suoranainen himo antaa poikalapsilleen ylväitä nimiä. Oliko sellainen ollut köyhyydessä kihisevien vanhempien alitajuista halua höpöstellä edes lasten nimillä parempiosaista. Jo oma nimeni Kaarlo Alvar on huonemiehen pojalle annettuna vähintään piisalle asti korskea. Se jää kuitenkin toiseksi sen nimen rinnalla, joka Taivalkosken seurakunnan papinkirjaan on räntätty Kummun Kallen, Aukusti Päätalon kolmanneksi vanhimman pojan kohdalle: Karl Gustaf!
- 1971 Kalle Päätalo, Huonemiehen poika, Gummerus (1981), →ISBN, page 468:
Declension
Inflection of Kaarlo (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Kaarlo | Kaarlot | |
genitive | Kaarlon | Kaarlojen | |
partitive | Kaarloa | Kaarloja | |
illative | Kaarloon | Kaarloihin | |
singular | plural | ||
nominative | Kaarlo | Kaarlot | |
accusative | nom. | Kaarlo | Kaarlot |
gen. | Kaarlon | ||
genitive | Kaarlon | Kaarlojen | |
partitive | Kaarloa | Kaarloja | |
inessive | Kaarlossa | Kaarloissa | |
elative | Kaarlosta | Kaarloista | |
illative | Kaarloon | Kaarloihin | |
adessive | Kaarlolla | Kaarloilla | |
ablative | Kaarlolta | Kaarloilta | |
allative | Kaarlolle | Kaarloille | |
essive | Kaarlona | Kaarloina | |
translative | Kaarloksi | Kaarloiksi | |
instructive | — | Kaarloin | |
abessive | Kaarlotta | Kaarloitta | |
comitative | — | Kaarloineen |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.