Maarit

See also: maarit

Finnish

Etymology

From Swedish and Norwegian Marit, contractions of Margareta.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈmɑːrit]
  • Hyphenation: Maa‧rit

Proper noun

Maarit

  1. A female given name.
    • 1941 Helvi Hämäläinen, Säädyllinen murhenäytelmä, WSOY (2007), →ISBN, page 388:
      Maarit-nimi oli Elisabetin valitsema. Tohtori oli korrektisti hyväksynyt sen, kasvoillaan tuo erikoinen liikkumattomuus, joka niille nousi usein nykyään.
    • 1964 Kalle Päätalo, Ennen ruskaa, Gummerus, page 262:
      —Vaikka toisaalta Maarit kuulostaa romanttiselta...Kyllä me sittenkin tehdään tytöstä Maarit Anne. Se on erikoista...Katsohan vain, niin malttavatko tuttavien rouvat olla, etteivät laita samaa nimeä muksuilleen.

Usage notes

  • Used as a rendering of the Sami name Máret, therefore sometimes perceived as a Sami name, though the overwhelming majority of the name-bearers are Finnish speakers.

Declension

Inflection of Maarit (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Maarit Maaritit
genitive Maaritin Maaritien
partitive Maaritia Maariteja
illative Maaritiin Maariteihin
singular plural
nominative Maarit Maaritit
accusative nom. Maarit Maaritit
gen. Maaritin
genitive Maaritin Maaritien
partitive Maaritia Maariteja
inessive Maaritissa Maariteissa
elative Maaritista Maariteista
illative Maaritiin Maariteihin
adessive Maaritilla Maariteilla
ablative Maaritilta Maariteilta
allative Maaritille Maariteille
essive Maaritina Maariteina
translative Maaritiksi Maariteiksi
instructive Maaritein
abessive Maarititta Maariteitta
comitative Maariteineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.