Siina

See also: siinä

Finnish

Etymology

In eastern Finland from Russian Зи́на (Zína), a pet form of Зинаи́да (Zinaída). In western Finland, short form of (mostly archaic) names ending in -siina, such as Fransiina and Eufrosiina.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈsiːnɑ]
  • Rhymes: -iːnɑ
  • Hyphenation: Sii‧na

Proper noun

Siina

  1. A female given name.

Declension

Inflection of Siina (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Siina Siinat
genitive Siinan Siinojen
partitive Siinaa Siinoja
illative Siinaan Siinoihin
singular plural
nominative Siina Siinat
accusative nom. Siina Siinat
gen. Siinan
genitive Siinan Siinojen
Siinainrare
partitive Siinaa Siinoja
inessive Siinassa Siinoissa
elative Siinasta Siinoista
illative Siinaan Siinoihin
adessive Siinalla Siinoilla
ablative Siinalta Siinoilta
allative Siinalle Siinoille
essive Siinana Siinoina
translative Siinaksi Siinoiksi
instructive Siinoin
abessive Siinatta Siinoitta
comitative Siinoineen

Anagrams


Greenlandic

Alternative forms

Etymology

Borrowed from Danish Signe.

Proper noun

Siina

  1. A female given name.

References

  • Nuka Møller: Kalaallit aqqi (Greenlandic personal names), Oqaasileriffik 2015, →ISBN
  • Danskernes navne 2005, including the residents of Greenland
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.