Taisto

From taisto (“battle”) at the end of the 19th century.

• IPA^(key): /ˈtɑisto/
• Hyphenation: Tais‧to

Taisto

1. A male given name.
   • 1979 Taisto Huuskonen, Laps Suomen, WSOY, →ISBN, page 54:

     ―Mitäs se kaimasi siellä juttelee? hän kysyi yllättäen.

     ―Mikä kaima? äimistyin.

     ―No Boris. Eikös sinulla ole sellikaverinasi sen niminen. Ja se on sama kuin Taisto.

     ―Ei ole ollut siitä puhetta, sanoin yllättyneenä.

   • 1991 Riitta Vartti, Pispalan enkeli, Gummerus, →ISBN, pages 142-143:

     ―Yhteen aikaan kaikki nimet aina tarkotti niiko jotain, Reino sanoi. ―Meitin naapurisa oli Voitto, Rauha, Usko, Taisto ja Sulo. Vai olikos se nuorin Vieno, se ei käyny enää koulua samaan aikaan meitin kansa.

     ―On ne parempia nimiä kun ne kaikki vanhat ruotsalaiset, joita ei osaa kukaa ihminen sanookkaa, äiti sanoi.

   • 1993 Jari Tervo, Poliisin poika, WSOY, →ISBN, page 79:

     Kummasti olen ylpeä nimestäni, Taistosta.

• There was a popularity peak for this name during World War Two (1939-1944).

• taistolainen

• -toista, isotta, ositta, soitat, soitta, taitos, toista