Tiina
Estonian
Proper noun
Tiina
- A female given name, short for Kristiina (“Christina”), or for other names ending in -tiina/-tina.
Finnish
Etymology
Traditional short form of Kristiina and, in some cases, of Justiina or Albertiina.
Pronunciation
- IPA(key): [ˈtiːnɑ]
- Rhymes: -iːnɑ
- Hyphenation: Tii‧na
Proper noun
Tiina
- A female given name.
- 1982 Orvokki Autio, Kotipesä, Gummerus, →ISBN, page 13:
- Vai Iiris Kristiina. Iiris nyt kyllä munkin miälestäni on vähä liikaa ihimisen nimeksi, eikä se tualle flikalle passaa. Sille passaa paremmin sen toisen nimen häntä. Tiina se on, se on piänen ja sisukkahan ihimisen nimi.
- 1982 Orvokki Autio, Kotipesä, Gummerus, →ISBN, page 13:
Declension
| Inflection of Tiina (Kotus type 9/kala, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | Tiina | Tiinat | |
| genitive | Tiinan | Tiinojen | |
| partitive | Tiinaa | Tiinoja | |
| illative | Tiinaan | Tiinoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | Tiina | Tiinat | |
| accusative | nom. | Tiina | Tiinat |
| gen. | Tiinan | ||
| genitive | Tiinan | Tiinojen Tiinainrare | |
| partitive | Tiinaa | Tiinoja | |
| inessive | Tiinassa | Tiinoissa | |
| elative | Tiinasta | Tiinoista | |
| illative | Tiinaan | Tiinoihin | |
| adessive | Tiinalla | Tiinoilla | |
| ablative | Tiinalta | Tiinoilta | |
| allative | Tiinalle | Tiinoille | |
| essive | Tiinana | Tiinoina | |
| translative | Tiinaksi | Tiinoiksi | |
| instructive | — | Tiinoin | |
| abessive | Tiinatta | Tiinoitta | |
| comitative | — | Tiinoineen | |
Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.