Tikkanen

Finnish

Etymology

From tikka (woodpecker) + -nen. The first element may sometimes represent a short form of given name diminutives such as Matikka from Matti.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtikːɑnen/, [ˈt̪ikːɑne̞n]
  • Hyphenation: Tik‧ka‧nen

Proper noun

Tikkanen

  1. A surname.

Declension

Inflection of Tikkanen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative Tikkanen Tikkaset
genitive Tikkasen Tikkasten
Tikkasien
partitive Tikkasta Tikkasia
illative Tikkaseen Tikkasiin
singular plural
nominative Tikkanen Tikkaset
accusative nom. Tikkanen Tikkaset
gen. Tikkasen
genitive Tikkasen Tikkasten
Tikkasien
partitive Tikkasta Tikkasia
inessive Tikkasessa Tikkasissa
elative Tikkasesta Tikkasista
illative Tikkaseen Tikkasiin
adessive Tikkasella Tikkasilla
ablative Tikkaselta Tikkasilta
allative Tikkaselle Tikkasille
essive Tikkasena Tikkasina
translative Tikkaseksi Tikkasiksi
instructive Tikkasin
abessive Tikkasetta Tikkasitta
comitative Tikkasineen
  • Tikka
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.