Virpi

See also: virpi

Finnish

Etymology

Early 20th century invention from virpi (“sapling”). Cognate with Estonian Virve.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈʋirpi]
  • Hyphenation: Vir‧pi

Proper noun

Virpi

  1. A female given name.
    • 2011 Heli Laaksonen, Peippo vei, Otava, →ISBN, page 24:
      ei jaks kiältäytyy ko joka metänpuu kysy kummiks mukulalles
      onne
      Ritva, Virpi, Varpu, Urpu, Visa, Vesa, Syränkäpy
      onne
      toivotta
      karhu aa) ja karhu pee).

Declension
Inflection of Virpi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Virpi Virpit
genitive Virpin Virpien
partitive Virpiä Virpejä
illative Virpiin Virpeihin
singular plural
nominative Virpi Virpit
accusative nom. Virpi Virpit
gen. Virpin
genitive Virpin Virpien
partitive Virpiä Virpejä
inessive Virpissä Virpeissä
elative Virpistä Virpeistä
illative Virpiin Virpeihin
adessive Virpillä Virpeillä
ablative Virpiltä Virpeiltä
allative Virpille Virpeille
essive Virpinä Virpeinä
translative Virpiksi Virpeiksi
instructive — Virpein
abessive Virpittä Virpeittä
comitative — Virpeineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.