abstrahoituminen

Finnish

Etymology

abstrahoitua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑbstrɑhoi̯tuminen/, [ˈɑbs̠t̪rɑɦo̞i̯t̪umine̞n]
  • Hyphenation: abst‧ra‧hoi‧tu‧mi‧nen

Noun

abstrahoituminen

  1. the process of becoming abstract

Declension

Inflection of abstrahoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative abstrahoituminen abstrahoitumiset
genitive abstrahoitumisen abstrahoitumisten
abstrahoitumisien
partitive abstrahoitumista abstrahoitumisia
illative abstrahoitumiseen abstrahoitumisiin
singular plural
nominative abstrahoituminen abstrahoitumiset
accusative nom. abstrahoituminen abstrahoitumiset
gen. abstrahoitumisen
genitive abstrahoitumisen abstrahoitumisten
abstrahoitumisien
partitive abstrahoitumista abstrahoitumisia
inessive abstrahoitumisessa abstrahoitumisissa
elative abstrahoitumisesta abstrahoitumisista
illative abstrahoitumiseen abstrahoitumisiin
adessive abstrahoitumisella abstrahoitumisilla
ablative abstrahoitumiselta abstrahoitumisilta
allative abstrahoitumiselle abstrahoitumisille
essive abstrahoitumisena abstrahoitumisina
translative abstrahoitumiseksi abstrahoitumisiksi
instructive abstrahoitumisin
abessive abstrahoitumisetta abstrahoitumisitta
comitative abstrahoitumisineen

Verb

abstrahoituminen

  1. Fourth infinitive of abstrahoitua in nominative case.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.