deklamoida
Finnish
Conjugation
Inflection of deklamoida (Kotus type 62/voida, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | deklamoin | en deklamoi | 1st sing. | olen deklamoinut | en ole deklamoinut | |
2nd sing. | deklamoit | et deklamoi | 2nd sing. | olet deklamoinut | et ole deklamoinut | |
3rd sing. | deklamoi | ei deklamoi | 3rd sing. | on deklamoinut | ei ole deklamoinut | |
1st plur. | deklamoimme | emme deklamoi | 1st plur. | olemme deklamoineet | emme ole deklamoineet | |
2nd plur. | deklamoitte | ette deklamoi | 2nd plur. | olette deklamoineet | ette ole deklamoineet | |
3rd plur. | deklamoivat | eivät deklamoi | 3rd plur. | ovat deklamoineet | eivät ole deklamoineet | |
passive | deklamoidaan | ei deklamoida | passive | on deklamoitu | ei ole deklamoitu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | deklamoin | en deklamoinut | 1st sing. | olin deklamoinut | en ollut deklamoinut | |
2nd sing. | deklamoit | et deklamoinut | 2nd sing. | olit deklamoinut | et ollut deklamoinut | |
3rd sing. | deklamoi | ei deklamoinut | 3rd sing. | oli deklamoinut | ei ollut deklamoinut | |
1st plur. | deklamoimme | emme deklamoineet | 1st plur. | olimme deklamoineet | emme olleet deklamoineet | |
2nd plur. | deklamoitte | ette deklamoineet | 2nd plur. | olitte deklamoineet | ette olleet deklamoineet | |
3rd plur. | deklamoivat | eivät deklamoineet | 3rd plur. | olivat deklamoineet | eivät olleet deklamoineet | |
passive | deklamoitiin | ei deklamoitu | passive | oli deklamoitu | ei ollut deklamoitu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | deklamoisin | en deklamoisi | 1st sing. | olisin deklamoinut | en olisi deklamoinut | |
2nd sing. | deklamoisit | et deklamoisi | 2nd sing. | olisit deklamoinut | et olisi deklamoinut | |
3rd sing. | deklamoisi | ei deklamoisi | 3rd sing. | olisi deklamoinut | ei olisi deklamoinut | |
1st plur. | deklamoisimme | emme deklamoisi | 1st plur. | olisimme deklamoineet | emme olisi deklamoineet | |
2nd plur. | deklamoisitte | ette deklamoisi | 2nd plur. | olisitte deklamoineet | ette olisi deklamoineet | |
3rd plur. | deklamoisivat | eivät deklamoisi | 3rd plur. | olisivat deklamoineet | eivät olisi deklamoineet | |
passive | deklamoitaisiin | ei deklamoitaisi | passive | olisi deklamoitu | ei olisi deklamoitu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | deklamoi | älä deklamoi | 2nd sing. | ole deklamoinut | älä ole deklamoinut | |
3rd sing. | deklamoikoon | älköön deklamoiko | 3rd sing. | olkoon deklamoinut | älköön olko deklamoinut | |
1st plur. | deklamoikaamme | älkäämme deklamoiko | 1st plur. | olkaamme deklamoineet | älkäämme olko deklamoineet | |
2nd plur. | deklamoikaa | älkää deklamoiko | 2nd plur. | olkaa deklamoineet | älkää olko deklamoineet | |
3rd plur. | deklamoikoot | älkööt deklamoiko | 3rd plur. | olkoot deklamoineet | älkööt olko deklamoineet | |
passive | deklamoitakoon | älköön deklamoitako | passive | olkoon deklamoitu | älköön olko deklamoitu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | deklamoinen | en deklamoine | 1st sing. | lienen deklamoinut | en liene deklamoinut | |
2nd sing. | deklamoinet | et deklamoine | 2nd sing. | lienet deklamoinut | et liene deklamoinut | |
3rd sing. | deklamoinee | ei deklamoine | 3rd sing. | lienee deklamoinut | ei liene deklamoinut | |
1st plur. | deklamoinemme | emme deklamoine | 1st plur. | lienemme deklamoineet | emme liene deklamoineet | |
2nd plur. | deklamoinette | ette deklamoine | 2nd plur. | lienette deklamoineet | ette liene deklamoineet | |
3rd plur. | deklamoinevat | eivät deklamoine | 3rd plur. | lienevät deklamoineet | eivät liene deklamoineet | |
passive | deklamoitaneen | ei deklamoitane | passive | lienee deklamoitu | ei liene deklamoitu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | deklamoida | present | deklamoiva | deklamoitava | ||
long 1st2 | deklamoidakseen | past | deklamoinut | deklamoitu | ||
2nd | inessive1 | deklamoidessa | deklamoitaessa | agent1, 3 | deklamoima | |
instructive | deklamoiden | — | negative | deklamoimaton | ||
3rd | inessive | deklamoimassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | deklamoimasta | — | ||||
illative | deklamoimaan | — | ||||
adessive | deklamoimalla | — | ||||
abessive | deklamoimatta | — | ||||
instructive | deklamoiman | deklamoitaman | ||||
4th | nominative | deklamoiminen | ||||
partitive | deklamoimista | |||||
5th2 | deklamoimaisillaan |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.