emäntä

See also: emanta

Finnish

(index em)

Etymology

From Proto-Finnic *emäntä, derived from emä.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈe̞mæn̪t̪æ]
  • Hyphenation: e‧män‧tä
  • Rhymes: -æntæ

Noun

emäntä

  1. A mistress
  2. A housewife
  3. A hostess
  4. A matron

Declension

Inflection of emäntä (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative emäntä emännät
genitive emännän emäntien
partitive emäntää emäntiä
illative emäntään emäntiin
singular plural
nominative emäntä emännät
accusative nom. emäntä emännät
gen. emännän
genitive emännän emäntien
emäntäinrare
partitive emäntää emäntiä
inessive emännässä emännissä
elative emännästä emännistä
illative emäntään emäntiin
adessive emännällä emännillä
ablative emännältä emänniltä
allative emännälle emännille
essive emäntänä emäntinä
translative emännäksi emänniksi
instructive emännin
abessive emännättä emännittä
comitative emäntineen

Derived terms

See also

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.