emiö

Finnish

(index em)

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈemiø]
  • Hyphenation: e‧mi‧ö

Noun

emiö

  1. (botany) A gynoecium.

Declension

Inflection of emiö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative emiö emiöt
genitive emiön emiöiden
emiöitten
partitive emiötä emiöitä
illative emiöön emiöihin
singular plural
nominative emiö emiöt
accusative nom. emiö emiöt
gen. emiön
genitive emiön emiöiden
emiöitten
partitive emiötä emiöitä
inessive emiössä emiöissä
elative emiöstä emiöistä
illative emiöön emiöihin
adessive emiöllä emiöillä
ablative emiöltä emiöiltä
allative emiölle emiöille
essive emiönä emiöinä
translative emiöksi emiöiksi
instructive emiöin
abessive emiöttä emiöittä
comitative emiöine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.