häirikkö

Finnish

Etymology

häiritä (to disturb) + -kkö

Noun

häirikkö

  1. misbehaver, troublemaker, hooligan

Declension

Inflection of häirikkö (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative häirikkö häiriköt
genitive häirikön häirikköjen
häiriköiden
häiriköitten
partitive häirikköä häirikköjä
häiriköitä
illative häirikköön häirikköihin
häiriköihin
singular plural
nominative häirikkö häiriköt
accusative nom. häirikkö häiriköt
gen. häirikön
genitive häirikön häirikköjen
häiriköiden
häiriköitten
partitive häirikköä häirikköjä
häiriköitä
inessive häirikössä häiriköissä
elative häiriköstä häiriköistä
illative häirikköön häirikköihin
häiriköihin
adessive häiriköllä häiriköillä
ablative häiriköltä häiriköiltä
allative häirikölle häiriköille
essive häirikkönä häirikköinä
translative häiriköksi häiriköiksi
instructive häiriköin
abessive häiriköttä häiriköittä
comitative häirikköineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.