häntäpää

Finnish

Noun

häntäpää

  1. tail end
  2. end, rear

Declension

Inflection of häntäpää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative häntäpää häntäpäät
genitive häntäpään häntäpäiden
häntäpäitten
partitive häntäpäätä häntäpäitä
illative häntäpäähän häntäpäihin
singular plural
nominative häntäpää häntäpäät
accusative nom. häntäpää häntäpäät
gen. häntäpään
genitive häntäpään häntäpäiden
häntäpäitten
partitive häntäpäätä häntäpäitä
inessive häntäpäässä häntäpäissä
elative häntäpäästä häntäpäistä
illative häntäpäähän häntäpäihin
adessive häntäpäällä häntäpäillä
ablative häntäpäältä häntäpäiltä
allative häntäpäälle häntäpäille
essive häntäpäänä häntäpäinä
translative häntäpääksi häntäpäiksi
instructive häntäpäin
abessive häntäpäättä häntäpäittä
comitative häntäpäineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.