huipeta
Finnish
Conjugation
Inflection of huipeta (Kotus type 72/vanheta, pp-p gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huippenen | en huippene | 1st sing. | olen huipennut | en ole huipennut | |
2nd sing. | huippenet | et huippene | 2nd sing. | olet huipennut | et ole huipennut | |
3rd sing. | huippenee | ei huippene | 3rd sing. | on huipennut | ei ole huipennut | |
1st plur. | huippenemme | emme huippene | 1st plur. | olemme huipenneet | emme ole huipenneet | |
2nd plur. | huippenette | ette huippene | 2nd plur. | olette huipenneet | ette ole huipenneet | |
3rd plur. | huippenevat | eivät huippene | 3rd plur. | ovat huipenneet | eivät ole huipenneet | |
passive | huipetaan | ei huipeta | passive | on huipettu | ei ole huipettu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huippenin | en huipennut | 1st sing. | olin huipennut | en ollut huipennut | |
2nd sing. | huippenit | et huipennut | 2nd sing. | olit huipennut | et ollut huipennut | |
3rd sing. | huippeni | ei huipennut | 3rd sing. | oli huipennut | ei ollut huipennut | |
1st plur. | huippenimme | emme huipenneet | 1st plur. | olimme huipenneet | emme olleet huipenneet | |
2nd plur. | huippenitte | ette huipenneet | 2nd plur. | olitte huipenneet | ette olleet huipenneet | |
3rd plur. | huippenivat | eivät huipenneet | 3rd plur. | olivat huipenneet | eivät olleet huipenneet | |
passive | huipettiin | ei huipettu | passive | oli huipettu | ei ollut huipettu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huippenisin | en huippenisi | 1st sing. | olisin huipennut | en olisi huipennut | |
2nd sing. | huippenisit | et huippenisi | 2nd sing. | olisit huipennut | et olisi huipennut | |
3rd sing. | huippenisi | ei huippenisi | 3rd sing. | olisi huipennut | ei olisi huipennut | |
1st plur. | huippenisimme | emme huippenisi | 1st plur. | olisimme huipenneet | emme olisi huipenneet | |
2nd plur. | huippenisitte | ette huippenisi | 2nd plur. | olisitte huipenneet | ette olisi huipenneet | |
3rd plur. | huippenisivat | eivät huippenisi | 3rd plur. | olisivat huipenneet | eivät olisi huipenneet | |
passive | huipettaisiin | ei huipettaisi | passive | olisi huipettu | ei olisi huipettu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | huippene | älä huippene | 2nd sing. | ole huipennut | älä ole huipennut | |
3rd sing. | huipetkoon | älköön huipetko | 3rd sing. | olkoon huipennut | älköön olko huipennut | |
1st plur. | huipetkaamme | älkäämme huipetko | 1st plur. | olkaamme huipenneet | älkäämme olko huipenneet | |
2nd plur. | huipetkaa | älkää huipetko | 2nd plur. | olkaa huipenneet | älkää olko huipenneet | |
3rd plur. | huipetkoot | älkööt huipetko | 3rd plur. | olkoot huipenneet | älkööt olko huipenneet | |
passive | huipettakoon | älköön huipettako | passive | olkoon huipettu | älköön olko huipettu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huipennen | en huipenne | 1st sing. | lienen huipennut | en liene huipennut | |
2nd sing. | huipennet | et huipenne | 2nd sing. | lienet huipennut | et liene huipennut | |
3rd sing. | huipennee | ei huipenne | 3rd sing. | lienee huipennut | ei liene huipennut | |
1st plur. | huipennemme | emme huipenne | 1st plur. | lienemme huipenneet | emme liene huipenneet | |
2nd plur. | huipennette | ette huipenne | 2nd plur. | lienette huipenneet | ette liene huipenneet | |
3rd plur. | huipennevat | eivät huipenne | 3rd plur. | lienevät huipenneet | eivät liene huipenneet | |
passive | huipettaneen | ei huipettane | passive | lienee huipettu | ei liene huipettu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | huipeta | present | huippeneva | huipettava | ||
long 1st2 | huipetakseen | past | huipennut | huipettu | ||
2nd | inessive1 | huipetessa | huipettaessa | agent1, 3 | huippenema | |
instructive | huipeten | — | negative | huippenematon | ||
3rd | inessive | huippenemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | huippenemasta | — | ||||
illative | huippenemaan | — | ||||
adessive | huippenemalla | — | ||||
abessive | huippenematta | — | ||||
instructive | huippeneman | huipettaman | ||||
4th | nominative | huippeneminen | ||||
partitive | huippenemista | |||||
5th2 | huippenemaisillaan |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.