iankaikkinen

Finnish

Etymology

From iän (genitive of ikä) + kaikki + -nen.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈiɑnˌkɑi̯kːinen/, [ˈiɑnˌkɑi̯kːine̞n]

Adjective

iankaikkinen (not comparable)

  1. eternal, everlasting

Declension

Inflection of iankaikkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative iankaikkinen iankaikkiset
genitive iankaikkisen iankaikkisten
iankaikkisien
partitive iankaikkista iankaikkisia
illative iankaikkiseen iankaikkisiin
singular plural
nominative iankaikkinen iankaikkiset
accusative nom. iankaikkinen iankaikkiset
gen. iankaikkisen
genitive iankaikkisen iankaikkisten
iankaikkisien
partitive iankaikkista iankaikkisia
inessive iankaikkisessa iankaikkisissa
elative iankaikkisesta iankaikkisista
illative iankaikkiseen iankaikkisiin
adessive iankaikkisella iankaikkisilla
ablative iankaikkiselta iankaikkisilta
allative iankaikkiselle iankaikkisille
essive iankaikkisena iankaikkisina
translative iankaikkiseksi iankaikkisiksi
instructive iankaikkisin
abessive iankaikkisetta iankaikkisitta
comitative iankaikkisine

Derived terms

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.