jäännös

Finnish

Etymology

jää- + -nnös

Noun

jäännös

  1. (often in plural) remains
  2. remainder, residue, residual

Declension

Inflection of jäännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative jäännös jäännökset
genitive jäännöksen jäännösten
jäännöksien
partitive jäännöstä jäännöksiä
illative jäännökseen jäännöksiin
singular plural
nominative jäännös jäännökset
accusative nom. jäännös jäännökset
gen. jäännöksen
genitive jäännöksen jäännösten
jäännöksien
partitive jäännöstä jäännöksiä
inessive jäännöksessä jäännöksissä
elative jäännöksestä jäännöksistä
illative jäännökseen jäännöksiin
adessive jäännöksellä jäännöksillä
ablative jäännökseltä jäännöksiltä
allative jäännökselle jäännöksille
essive jäännöksenä jäännöksinä
translative jäännökseksi jäännöksiksi
instructive jäännöksin
abessive jäännöksettä jäännöksittä
comitative jäännöksineen

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.