järkäle

Finnish

Etymology

A derivative with -le, based on a root of unclear origin; possibly an irregular variant of järeä (sturdy) or järkkyä (to topple).

Noun

järkäle

  1. boulder

Declension

Inflection of järkäle (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative järkäle järkäleet
genitive järkäleen järkäleiden
järkäleitten
partitive järkälettä järkäleitä
illative järkäleeseen järkäleisiin
järkäleihin
singular plural
nominative järkäle järkäleet
accusative nom. järkäle järkäleet
gen. järkäleen
genitive järkäleen järkäleiden
järkäleitten
partitive järkälettä järkäleitä
inessive järkäleessä järkäleissä
elative järkäleestä järkäleistä
illative järkäleeseen järkäleisiin
järkäleihin
adessive järkäleellä järkäleillä
ablative järkäleeltä järkäleiltä
allative järkäleelle järkäleille
essive järkäleenä järkäleinä
translative järkäleeksi järkäleiksi
instructive järkälein
abessive järkäleettä järkäleittä
comitative järkäleineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.