julkea

Finnish

Etymology

Related to Estonian julge and Karelian julgei. Possibly julki +‎ -ea.

Adjective

julkea (comparative julkeampi, superlative julkein)

  1. Impudent, blatant, arrogant.

Declension
Inflection of julkea (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative julkea julkeat
genitive julkean julkeiden
julkeitten
partitive julkeaa
julkeata		 julkeita
illative julkeaan julkeisiin
julkeihin
singular plural
nominative julkea julkeat
accusative nom. julkea julkeat
gen. julkean
genitive julkean julkeiden
julkeitten
julkeainrare
partitive julkeaa
julkeata		 julkeita
inessive julkeassa julkeissa
elative julkeasta julkeista
illative julkeaan julkeisiin
julkeihin
adessive julkealla julkeilla
ablative julkealta julkeilta
allative julkealle julkeille
essive julkeana julkeina
translative julkeaksi julkeiksi
instructive — julkein
abessive julkeatta julkeitta
comitative — julkeine

Derived terms

Verb

julkea

  1. Indicative present connegative form of juljeta.
  2. Second-person singular imperative present form of juljeta.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of juljeta.

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.