käärme

See also: Käärme

Finnish

(index kä)

Etymology

From Proto-Finnic *kärmeh, from Proto-Balto-Slavic *kirmis (compare Latvian cirmenis (maggot), Lithuanian kirmis (worm)), from Proto-Indo-European *kʷr̥mis.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkæːrmeˣ/, [ˈkæːrme̞(ʔ)]
  • Hyphenation: käär‧me
  • Rhymes: -æːrme

Noun

käärme

  1. snake

Declension

Inflection of käärme (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative käärme käärmeet
genitive käärmeen käärmeiden
käärmeitten
partitive käärmettä käärmeitä
illative käärmeeseen käärmeisiin
käärmeihin
singular plural
nominative käärme käärmeet
accusative nom. käärme käärmeet
gen. käärmeen
genitive käärmeen käärmeiden
käärmeitten
partitive käärmettä käärmeitä
inessive käärmeessä käärmeissä
elative käärmeestä käärmeistä
illative käärmeeseen käärmeisiin
käärmeihin
adessive käärmeellä käärmeillä
ablative käärmeeltä käärmeiltä
allative käärmeelle käärmeille
essive käärmeenä käärmeinä
translative käärmeeksi käärmeiksi
instructive käärmein
abessive käärmeettä käärmeittä
comitative käärmeineen

Synonyms

  • (dialectal, South Ostrobothnian) kärmes

Compounds

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.