kaksijakoisuus

Finnish

Etymology

kaksijakoinen + -uus

Noun

kaksijakoisuus

  1. duality (classification into two subclasses or opposed parts)

Declension

Inflection of kaksijakoisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative kaksijakoisuus kaksijakoisuudet
genitive kaksijakoisuuden kaksijakoisuuksien
partitive kaksijakoisuutta kaksijakoisuuksia
illative kaksijakoisuuteen kaksijakoisuuksiin
singular plural
nominative kaksijakoisuus kaksijakoisuudet
accusative nom. kaksijakoisuus kaksijakoisuudet
gen. kaksijakoisuuden
genitive kaksijakoisuuden kaksijakoisuuksien
partitive kaksijakoisuutta kaksijakoisuuksia
inessive kaksijakoisuudessa kaksijakoisuuksissa
elative kaksijakoisuudesta kaksijakoisuuksista
illative kaksijakoisuuteen kaksijakoisuuksiin
adessive kaksijakoisuudella kaksijakoisuuksilla
ablative kaksijakoisuudelta kaksijakoisuuksilta
allative kaksijakoisuudelle kaksijakoisuuksille
essive kaksijakoisuutena kaksijakoisuuksina
translative kaksijakoisuudeksi kaksijakoisuuksiksi
instructive kaksijakoisuuksin
abessive kaksijakoisuudetta kaksijakoisuuksitta
comitative kaksijakoisuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.