kaksikotinen

Finnish

Etymology

Compound of kaksi (“two”) +‎ koti (“home”) +‎ -inen (“-ed”).

Pronunciation
  • Hyphenation: kak‧si‧ko‧ti‧nen
  • IPA(key): /ˈkɑksiˌkotinen/

Adjective

kaksikotinen (not comparable)

  1. (botany) dioecious

Declension
Inflection of kaksikotinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaksikotinen kaksikotiset
genitive kaksikotisen kaksikotisten
kaksikotisien
partitive kaksikotista kaksikotisia
illative kaksikotiseen kaksikotisiin
singular plural
nominative kaksikotinen kaksikotiset
accusative nom. kaksikotinen kaksikotiset
gen. kaksikotisen
genitive kaksikotisen kaksikotisten
kaksikotisien
partitive kaksikotista kaksikotisia
inessive kaksikotisessa kaksikotisissa
elative kaksikotisesta kaksikotisista
illative kaksikotiseen kaksikotisiin
adessive kaksikotisella kaksikotisilla
ablative kaksikotiselta kaksikotisilta
allative kaksikotiselle kaksikotisille
essive kaksikotisena kaksikotisina
translative kaksikotiseksi kaksikotisiksi
instructive — kaksikotisin
abessive kaksikotisetta kaksikotisitta
comitative — kaksikotisine

Antonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.