kaksinkertainen

Finnish

Etymology

From kaksin + -kertainen.

Adjective

kaksinkertainen

  1. double, dual
  2. two-time

Declension

Inflection of kaksinkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaksinkertainen kaksinkertaiset
genitive kaksinkertaisen kaksinkertaisten
kaksinkertaisien
partitive kaksinkertaista kaksinkertaisia
illative kaksinkertaiseen kaksinkertaisiin
singular plural
nominative kaksinkertainen kaksinkertaiset
accusative nom. kaksinkertainen kaksinkertaiset
gen. kaksinkertaisen
genitive kaksinkertaisen kaksinkertaisten
kaksinkertaisien
partitive kaksinkertaista kaksinkertaisia
inessive kaksinkertaisessa kaksinkertaisissa
elative kaksinkertaisesta kaksinkertaisista
illative kaksinkertaiseen kaksinkertaisiin
adessive kaksinkertaisella kaksinkertaisilla
ablative kaksinkertaiselta kaksinkertaisilta
allative kaksinkertaiselle kaksinkertaisille
essive kaksinkertaisena kaksinkertaisina
translative kaksinkertaiseksi kaksinkertaisiksi
instructive kaksinkertaisin
abessive kaksinkertaisetta kaksinkertaisitta
comitative kaksinkertaisine

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.