kantotuoli

Finnish

Etymology

From kantaa (to carry) → kanto (act of carrying) + tuoli (chair)

Noun

kantotuoli

  1. A litter (platform designed to carry a person or a load).

Declension

Inflection of kantotuoli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kantotuoli kantotuolit
genitive kantotuolin kantotuolien
partitive kantotuolia kantotuoleja
illative kantotuoliin kantotuoleihin
singular plural
nominative kantotuoli kantotuolit
accusative nom. kantotuoli kantotuolit
gen. kantotuolin
genitive kantotuolin kantotuolien
partitive kantotuolia kantotuoleja
inessive kantotuolissa kantotuoleissa
elative kantotuolista kantotuoleista
illative kantotuoliin kantotuoleihin
adessive kantotuolilla kantotuoleilla
ablative kantotuolilta kantotuoleilta
allative kantotuolille kantotuoleille
essive kantotuolina kantotuoleina
translative kantotuoliksi kantotuoleiksi
instructive kantotuolein
abessive kantotuolitta kantotuoleitta
comitative kantotuoleineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.