karuus

Finnish

Etymology

karu + -uus

Noun

karuus

  1. barrenness

Declension

Inflection of karuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative karuus karuudet
genitive karuuden karuuksien
partitive karuutta karuuksia
illative karuuteen karuuksiin
singular plural
nominative karuus karuudet
accusative nom. karuus karuudet
gen. karuuden
genitive karuuden karuuksien
partitive karuutta karuuksia
inessive karuudessa karuuksissa
elative karuudesta karuuksista
illative karuuteen karuuksiin
adessive karuudella karuuksilla
ablative karuudelta karuuksilta
allative karuudelle karuuksille
essive karuutena karuuksina
translative karuudeksi karuuksiksi
instructive karuuksin
abessive karuudetta karuuksitta
comitative karuuksineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.