kasvollinen

Finnish

Etymology

kasvo + -llinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑsʋolːinen/, [ˈkɑs̠ʋo̞lːine̞n]
  • Hyphenation: kas‧vol‧li‧nen

Adjective

kasvollinen

  1. having a face (as opposed to being faceless, literally or figuratively)

Declension

Inflection of kasvollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kasvollinen kasvolliset
genitive kasvollisen kasvollisten
kasvollisien
partitive kasvollista kasvollisia
illative kasvolliseen kasvollisiin
singular plural
nominative kasvollinen kasvolliset
accusative nom. kasvollinen kasvolliset
gen. kasvollisen
genitive kasvollisen kasvollisten
kasvollisien
partitive kasvollista kasvollisia
inessive kasvollisessa kasvollisissa
elative kasvollisesta kasvollisista
illative kasvolliseen kasvollisiin
adessive kasvollisella kasvollisilla
ablative kasvolliselta kasvollisilta
allative kasvolliselle kasvollisille
essive kasvollisena kasvollisina
translative kasvolliseksi kasvollisiksi
instructive kasvollisin
abessive kasvollisetta kasvollisitta
comitative kasvollisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.