kaulus

Finnish

Etymology

Derived from the noun kaula (neck).

Noun

kaulus

  1. collar (part of clothing around throat)
    kova / pehmeä kaulus = stiff / soft collar
  2. collar (anything around the neck)
  3. collar (any encircling device or structure)
  4. (zoology) pronotum

Declension

Inflection of kaulus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaulus kaulukset
genitive kauluksen kaulusten
kauluksien
partitive kaulusta kauluksia
illative kaulukseen kauluksiin
singular plural
nominative kaulus kaulukset
accusative nom. kaulus kaulukset
gen. kauluksen
genitive kauluksen kaulusten
kauluksien
partitive kaulusta kauluksia
inessive kauluksessa kauluksissa
elative kauluksesta kauluksista
illative kaulukseen kauluksiin
adessive kauluksella kauluksilla
ablative kaulukselta kauluksilta
allative kaulukselle kauluksille
essive kauluksena kauluksina
translative kaulukseksi kauluksiksi
instructive kauluksin
abessive kauluksetta kauluksitta
comitative kauluksineen

Anagrams


Latvian

Noun

kaulus m

  1. accusative plural form of kauls
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.