keksintö

Finnish

Etymology

keksiä + -ntö. Coined by Reinhold von Becker.

Noun

keksintö

  1. invention

Declension

Inflection of keksintö (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative keksintö keksinnöt
genitive keksinnön keksintöjen
partitive keksintöä keksintöjä
illative keksintöön keksintöihin
singular plural
nominative keksintö keksinnöt
accusative nom. keksintö keksinnöt
gen. keksinnön
genitive keksinnön keksintöjen
partitive keksintöä keksintöjä
inessive keksinnössä keksinnöissä
elative keksinnöstä keksinnöistä
illative keksintöön keksintöihin
adessive keksinnöllä keksinnöillä
ablative keksinnöltä keksinnöiltä
allative keksinnölle keksinnöille
essive keksintönä keksintöinä
translative keksinnöksi keksinnöiksi
instructive keksinnöin
abessive keksinnöttä keksinnöittä
comitative keksintöineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.