kelmi

Finnish

Etymology

From Swedish skälm.

Pronunciation

  • Rhymes: -elmi

Noun

kelmi

  1. rogue, rascal, villain

Declension

Inflection of kelmi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kelmi kelmit
genitive kelmin kelmien
partitive kelmiä kelmejä
illative kelmiin kelmeihin
singular plural
nominative kelmi kelmit
accusative nom. kelmi kelmit
gen. kelmin
genitive kelmin kelmien
partitive kelmiä kelmejä
inessive kelmissä kelmeissä
elative kelmistä kelmeistä
illative kelmiin kelmeihin
adessive kelmillä kelmeillä
ablative kelmiltä kelmeiltä
allative kelmille kelmeille
essive kelminä kelmeinä
translative kelmiksi kelmeiksi
instructive kelmein
abessive kelmittä kelmeittä
comitative kelmeineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.