keskusta

Finnish

Etymology

keski- + -usta

Pronunciation

  • Hyphenation: kes‧kus‧ta

Noun

keskusta

  1. A centre of a town or a city.
  2. (politics) Centre.

Declension

Inflection of keskusta (Kotus type 13/katiska, no gradation)
nominative keskusta keskustat
genitive keskustan keskustoiden
keskustoitten
keskustojen
partitive keskustaa keskustoita
keskustoja
illative keskustaan keskustoihin
singular plural
nominative keskusta keskustat
accusative nom. keskusta keskustat
gen. keskustan
genitive keskustan keskustoiden
keskustoitten
keskustojen
keskustainrare
partitive keskustaa keskustoita
keskustoja
inessive keskustassa keskustoissa
elative keskustasta keskustoista
illative keskustaan keskustoihin
adessive keskustalla keskustoilla
ablative keskustalta keskustoilta
allative keskustalle keskustoille
essive keskustana keskustoina
translative keskustaksi keskustoiksi
instructive keskustoin
abessive keskustatta keskustoitta
comitative keskustoineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.