kevätkausi

Finnish

Etymology

kevät + kausi

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkeʋætˌkɑu̯si/, [ˈke̞ʋæt̪ˌkɑu̯s̠i]
  • Hyphenation: ke‧vät‧kau‧si

Noun

kevätkausi

  1. spring season

Declension

Inflection of kevätkausi (Kotus type 27/käsi, t-d gradation)
nominative kevätkausi kevätkaudet
genitive kevätkauden kevätkausien
partitive kevätkautta kevätkausia
illative kevätkauteen kevätkausiin
singular plural
nominative kevätkausi kevätkaudet
accusative nom. kevätkausi kevätkaudet
gen. kevätkauden
genitive kevätkauden kevätkausien
kevätkauttenrare
partitive kevätkautta kevätkausia
inessive kevätkaudessa kevätkausissa
elative kevätkaudesta kevätkausista
illative kevätkauteen kevätkausiin
adessive kevätkaudella kevätkausilla
ablative kevätkaudelta kevätkausilta
allative kevätkaudelle kevätkausille
essive kevätkautena kevätkausina
translative kevätkaudeksi kevätkausiksi
instructive kevätkausin
abessive kevätkaudetta kevätkausitta
comitative kevätkausineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.