kielitieteilijä

Finnish

Pronunciation

  • Hyphenation: kie‧li‧tie‧tei‧li‧jä

Noun

kielitieteilijä

  1. linguist

Declension

Inflection of kielitieteilijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kielitieteilijä kielitieteilijät
genitive kielitieteilijän kielitieteilijöiden
kielitieteilijöitten
partitive kielitieteilijää kielitieteilijöitä
illative kielitieteilijään kielitieteilijöihin
singular plural
nominative kielitieteilijä kielitieteilijät
accusative nom. kielitieteilijä kielitieteilijät
gen. kielitieteilijän
genitive kielitieteilijän kielitieteilijöiden
kielitieteilijöitten
kielitieteilijäinrare
partitive kielitieteilijää kielitieteilijöitä
inessive kielitieteilijässä kielitieteilijöissä
elative kielitieteilijästä kielitieteilijöistä
illative kielitieteilijään kielitieteilijöihin
adessive kielitieteilijällä kielitieteilijöillä
ablative kielitieteilijältä kielitieteilijöiltä
allative kielitieteilijälle kielitieteilijöille
essive kielitieteilijänä kielitieteilijöinä
translative kielitieteilijäksi kielitieteilijöiksi
instructive kielitieteilijöin
abessive kielitieteilijättä kielitieteilijöittä
comitative kielitieteilijöineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.