kiertokulku

Finnish

Etymology

kierto + kulku

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkie̯rtoˌkulku/, [ˈkie̞̯rt̪o̞ˌkulku]
  • Hyphenation: kier‧to‧kul‧ku

Noun

kiertokulku

  1. cycle, circulation

Declension

Inflection of kiertokulku (Kotus type 1/valo, k- gradation)
nominative kiertokulku kiertokulut
genitive kiertokulun kiertokulkujen
partitive kiertokulkua kiertokulkuja
illative kiertokulkuun kiertokulkuihin
singular plural
nominative kiertokulku kiertokulut
accusative nom. kiertokulku kiertokulut
gen. kiertokulun
genitive kiertokulun kiertokulkujen
partitive kiertokulkua kiertokulkuja
inessive kiertokulussa kiertokuluissa
elative kiertokulusta kiertokuluista
illative kiertokulkuun kiertokulkuihin
adessive kiertokululla kiertokuluilla
ablative kiertokululta kiertokuluilta
allative kiertokululle kiertokuluille
essive kiertokulkuna kiertokulkuina
translative kiertokuluksi kiertokuluiksi
instructive kiertokuluin
abessive kiertokulutta kiertokuluitta
comitative kiertokulkuineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.