kinkata
Finnish
Verb
kinkata
- (intransitive) to hop or move on one foot
Conjugation
| Inflection of kinkata (Kotus type 73/salata, kk-k gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kinkkaan | en kinkkaa | 1st sing. | olen kinkannut | en ole kinkannut | |
| 2nd sing. | kinkkaat | et kinkkaa | 2nd sing. | olet kinkannut | et ole kinkannut | |
| 3rd sing. | kinkkaa | ei kinkkaa | 3rd sing. | on kinkannut | ei ole kinkannut | |
| 1st plur. | kinkkaamme | emme kinkkaa | 1st plur. | olemme kinkanneet | emme ole kinkanneet | |
| 2nd plur. | kinkkaatte | ette kinkkaa | 2nd plur. | olette kinkanneet | ette ole kinkanneet | |
| 3rd plur. | kinkkaavat | eivät kinkkaa | 3rd plur. | ovat kinkanneet | eivät ole kinkanneet | |
| passive | kinkataan | ei kinkata | passive | on kinkattu | ei ole kinkattu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kinkkasin | en kinkannut | 1st sing. | olin kinkannut | en ollut kinkannut | |
| 2nd sing. | kinkkasit | et kinkannut | 2nd sing. | olit kinkannut | et ollut kinkannut | |
| 3rd sing. | kinkkasi | ei kinkannut | 3rd sing. | oli kinkannut | ei ollut kinkannut | |
| 1st plur. | kinkkasimme | emme kinkanneet | 1st plur. | olimme kinkanneet | emme olleet kinkanneet | |
| 2nd plur. | kinkkasitte | ette kinkanneet | 2nd plur. | olitte kinkanneet | ette olleet kinkanneet | |
| 3rd plur. | kinkkasivat | eivät kinkanneet | 3rd plur. | olivat kinkanneet | eivät olleet kinkanneet | |
| passive | kinkattiin | ei kinkattu | passive | oli kinkattu | ei ollut kinkattu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kinkkaisin | en kinkkaisi | 1st sing. | olisin kinkannut | en olisi kinkannut | |
| 2nd sing. | kinkkaisit | et kinkkaisi | 2nd sing. | olisit kinkannut | et olisi kinkannut | |
| 3rd sing. | kinkkaisi | ei kinkkaisi | 3rd sing. | olisi kinkannut | ei olisi kinkannut | |
| 1st plur. | kinkkaisimme | emme kinkkaisi | 1st plur. | olisimme kinkanneet | emme olisi kinkanneet | |
| 2nd plur. | kinkkaisitte | ette kinkkaisi | 2nd plur. | olisitte kinkanneet | ette olisi kinkanneet | |
| 3rd plur. | kinkkaisivat | eivät kinkkaisi | 3rd plur. | olisivat kinkanneet | eivät olisi kinkanneet | |
| passive | kinkattaisiin | ei kinkattaisi | passive | olisi kinkattu | ei olisi kinkattu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kinkkaa | älä kinkkaa | 2nd sing. | ole kinkannut | älä ole kinkannut | |
| 3rd sing. | kinkatkoon | älköön kinkatko | 3rd sing. | olkoon kinkannut | älköön olko kinkannut | |
| 1st plur. | kinkatkaamme | älkäämme kinkatko | 1st plur. | olkaamme kinkanneet | älkäämme olko kinkanneet | |
| 2nd plur. | kinkatkaa | älkää kinkatko | 2nd plur. | olkaa kinkanneet | älkää olko kinkanneet | |
| 3rd plur. | kinkatkoot | älkööt kinkatko | 3rd plur. | olkoot kinkanneet | älkööt olko kinkanneet | |
| passive | kinkattakoon | älköön kinkattako | passive | olkoon kinkattu | älköön olko kinkattu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kinkannen | en kinkanne | 1st sing. | lienen kinkannut | en liene kinkannut | |
| 2nd sing. | kinkannet | et kinkanne | 2nd sing. | lienet kinkannut | et liene kinkannut | |
| 3rd sing. | kinkannee | ei kinkanne | 3rd sing. | lienee kinkannut | ei liene kinkannut | |
| 1st plur. | kinkannemme | emme kinkanne | 1st plur. | lienemme kinkanneet | emme liene kinkanneet | |
| 2nd plur. | kinkannette | ette kinkanne | 2nd plur. | lienette kinkanneet | ette liene kinkanneet | |
| 3rd plur. | kinkannevat | eivät kinkanne | 3rd plur. | lienevät kinkanneet | eivät liene kinkanneet | |
| passive | kinkattaneen | ei kinkattane | passive | lienee kinkattu | ei liene kinkattu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kinkata | present | kinkkaava | kinkattava | ||
| long 1st2 | kinkatakseen | past | kinkannut | kinkattu | ||
| 2nd | inessive1 | kinkatessa | kinkattaessa | agent1, 3 | kinkkaama | |
| instructive | kinkaten | — | negative | kinkkaamaton | ||
| 3rd | inessive | kinkkaamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | kinkkaamasta | — | ||||
| illative | kinkkaamaan | — | ||||
| adessive | kinkkaamalla | — | ||||
| abessive | kinkkaamatta | — | ||||
| instructive | kinkkaaman | kinkattaman | ||||
| 4th | nominative | kinkkaaminen | ||||
| partitive | kinkkaamista | |||||
| 5th2 | kinkkaamaisillaan | |||||
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.