klaava

Finnish

Etymology

From Swedish klave.

Pronunciation

  • Hyphenation: klaa‧va
  • Rhymes: -ɑːʋɑ
  • IPA(key): [ˈklɑːʋɑ]

Noun

klaava

  1. tails (in coins)

Declension

Inflection of klaava (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative klaava klaavat
genitive klaavan klaavojen
partitive klaavaa klaavoja
illative klaavaan klaavoihin
singular plural
nominative klaava klaavat
accusative nom. klaava klaavat
gen. klaavan
genitive klaavan klaavojen
klaavainrare
partitive klaavaa klaavoja
inessive klaavassa klaavoissa
elative klaavasta klaavoista
illative klaavaan klaavoihin
adessive klaavalla klaavoilla
ablative klaavalta klaavoilta
allative klaavalle klaavoille
essive klaavana klaavoina
translative klaavaksi klaavoiksi
instructive klaavoin
abessive klaavatta klaavoitta
comitative klaavoineen

Antonyms

Idioms

References

  • Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. →ISBN.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.