koirankorva

Finnish

Etymology

koiran (dog's) + korva (ear)

Noun

koirankorva

  1. (idiomatic) folded or worn-out corner of a page of a book, such as caused by frequent flipping of the pages
    Kirja oli luettu koirankorville.
    The book had been read so much that the corners of the pages were worn out.

Declension

Inflection of koirankorva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative koirankorva koirankorvat
genitive koirankorvan koirankorvien
partitive koirankorvaa koirankorvia
illative koirankorvaan koirankorviin
singular plural
nominative koirankorva koirankorvat
accusative nom. koirankorva koirankorvat
gen. koirankorvan
genitive koirankorvan koirankorvien
koirankorvainrare
partitive koirankorvaa koirankorvia
inessive koirankorvassa koirankorvissa
elative koirankorvasta koirankorvista
illative koirankorvaan koirankorviin
adessive koirankorvalla koirankorvilla
ablative koirankorvalta koirankorvilta
allative koirankorvalle koirankorville
essive koirankorvana koirankorvina
translative koirankorvaksi koirankorviksi
instructive koirankorvin
abessive koirankorvatta koirankorvitta
comitative koirankorvineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.