koitus

See also: Koitus

Czech

Noun

koitus m

  1. coitus

Synonyms

Further reading

  • koitus in Příruční slovník jazyka českého, 1935–1957
  • koitus in Slovník spisovného jazyka českého, 1960–1971, 1989

Finnish

Etymology

From Latin coitus.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoi̯tus/, [ˈko̞i̯t̪us̠]
  • Hyphenation: koi‧tus

Noun

koitus

  1. coitus

Declension

Inflection of koitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koitus koitukset
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
illative koitukseen koituksiin
singular plural
nominative koitus koitukset
accusative nom. koitus koitukset
gen. koituksen
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
inessive koituksessa koituksissa
elative koituksesta koituksista
illative koitukseen koituksiin
adessive koituksella koituksilla
ablative koitukselta koituksilta
allative koitukselle koituksille
essive koituksena koituksina
translative koitukseksi koituksiksi
instructive koituksin
abessive koituksetta koituksitta
comitative koituksineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.