kuiva

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kuiva. Cognates include Estonian kuiv and Veps kuiv.

Adjective

kuiva (comparative kuivempi, superlative kuivin)

  1. dry (also figuratively)

Declension
Inflection of kuiva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuiva kuivat
genitive kuivan kuivien
partitive kuivaa kuivia
illative kuivaan kuiviin
singular plural
nominative kuiva kuivat
accusative nom. kuiva kuivat
gen. kuivan
genitive kuivan kuivien
kuivainrare
partitive kuivaa kuivia
inessive kuivassa kuivissa
elative kuivasta kuivista
illative kuivaan kuiviin
adessive kuivalla kuivilla
ablative kuivalta kuivilta
allative kuivalle kuiville
essive kuivana kuivina
translative kuivaksi kuiviksi
instructive — kuivin
abessive kuivatta kuivitta
comitative — kuivine

Antonyms

Compounds
compounds

Verb

kuiva

  1. Indicative present connegative form of kuivaa.
  2. Second-person singular imperative present form of kuivaa.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of kuivaa.

Anagrams

Ingrian

Adjective

kuiva

  1. dry

Swahili

Verb

kuiva (verbal noun of the ku class)

  1. Infinitive of -iva
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.