kujanjuoksu

Finnish

Etymology

kujan + juoksu

Pronunciation

  • Hyphenation: ku‧jan‧juok‧su

Noun

kujanjuoksu

  1. running the gauntlet, a form of corporeal punishment.
  2. gauntlet (simultaneous attack from two or more sides).
  3. (figuratively) gauntlet (any challenging, difficult, or painful ordeal).

Declension

Inflection of kujanjuoksu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kujanjuoksu kujanjuoksut
genitive kujanjuoksun kujanjuoksujen
partitive kujanjuoksua kujanjuoksuja
illative kujanjuoksuun kujanjuoksuihin
singular plural
nominative kujanjuoksu kujanjuoksut
accusative nom. kujanjuoksu kujanjuoksut
gen. kujanjuoksun
genitive kujanjuoksun kujanjuoksujen
partitive kujanjuoksua kujanjuoksuja
inessive kujanjuoksussa kujanjuoksuissa
elative kujanjuoksusta kujanjuoksuista
illative kujanjuoksuun kujanjuoksuihin
adessive kujanjuoksulla kujanjuoksuilla
ablative kujanjuoksulta kujanjuoksuilta
allative kujanjuoksulle kujanjuoksuille
essive kujanjuoksuna kujanjuoksuina
translative kujanjuoksuksi kujanjuoksuiksi
instructive kujanjuoksuin
abessive kujanjuoksutta kujanjuoksuitta
comitative kujanjuoksuineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.