kulkija

Finnish

Etymology

kulkea + -ja

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkulkijɑ/, [ˈkulkijɑ]
  • Hyphenation: kul‧lki‧ja

Noun

kulkija

  1. traveler
  2. rover

Declension

Inflection of kulkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative kulkija kulkijat
genitive kulkijan kulkijoiden
kulkijoitten
partitive kulkijaa kulkijoita
illative kulkijaan kulkijoihin
singular plural
nominative kulkija kulkijat
accusative nom. kulkija kulkijat
gen. kulkijan
genitive kulkijan kulkijoiden
kulkijoitten
kulkijainrare
partitive kulkijaa kulkijoita
inessive kulkijassa kulkijoissa
elative kulkijasta kulkijoista
illative kulkijaan kulkijoihin
adessive kulkijalla kulkijoilla
ablative kulkijalta kulkijoilta
allative kulkijalle kulkijoille
essive kulkijana kulkijoina
translative kulkijaksi kulkijoiksi
instructive kulkijoin
abessive kulkijatta kulkijoitta
comitative kulkijoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.