kulmakunta

Finnish

Etymology

kulma + kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkulmɑˌkuntɑ/, [ˈkulmɑˌkun̪t̪ɑ]
  • Hyphenation: kul‧ma‧kun‧ta

Noun

kulmakunta

  1. neighborhood, neighbourhood

Declension

Inflection of kulmakunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative kulmakunta kulmakunnat
genitive kulmakunnan kulmakuntien
partitive kulmakuntaa kulmakuntia
illative kulmakuntaan kulmakuntiin
singular plural
nominative kulmakunta kulmakunnat
accusative nom. kulmakunta kulmakunnat
gen. kulmakunnan
genitive kulmakunnan kulmakuntien
kulmakuntainrare
partitive kulmakuntaa kulmakuntia
inessive kulmakunnassa kulmakunnissa
elative kulmakunnasta kulmakunnista
illative kulmakuntaan kulmakuntiin
adessive kulmakunnalla kulmakunnilla
ablative kulmakunnalta kulmakunnilta
allative kulmakunnalle kulmakunnille
essive kulmakuntana kulmakuntina
translative kulmakunnaksi kulmakunniksi
instructive kulmakunnin
abessive kulmakunnatta kulmakunnitta
comitative kulmakuntineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.