liikuteltava

Finnish

Etymology

liikkua (to move) > liikuttaa (to cause to move) > liikutella (frequentative form of liikuttaa) >

Verb

liikuteltava

  1. Present passive participle of liikutella.

Adjective

liikuteltava

  1. movable (capable of or designed to being moved easily from one place to another)

Declension

Inflection of liikuteltava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative liikuteltava liikuteltavat
genitive liikuteltavan liikuteltavien
partitive liikuteltavaa liikuteltavia
illative liikuteltavaan liikuteltaviin
singular plural
nominative liikuteltava liikuteltavat
accusative nom. liikuteltava liikuteltavat
gen. liikuteltavan
genitive liikuteltavan liikuteltavien
liikuteltavainrare
partitive liikuteltavaa liikuteltavia
inessive liikuteltavassa liikuteltavissa
elative liikuteltavasta liikuteltavista
illative liikuteltavaan liikuteltaviin
adessive liikuteltavalla liikuteltavilla
ablative liikuteltavalta liikuteltavilta
allative liikuteltavalle liikuteltaville
essive liikuteltavana liikuteltavina
translative liikuteltavaksi liikuteltaviksi
instructive liikuteltavin
abessive liikuteltavatta liikuteltavitta
comitative liikuteltavine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.