loikkia
Finnish
Etymology
Frequentative aspect of the verb loikata (“to leap”).
Verb
loikkia
- (intransitive) to leap, to proceed with leaps (repeatedly)
- Hän loikki ojien yli.
- He leapt over the ditches.
- Hän loikki ojien yli.
Conjugation
Inflection of loikkia (Kotus type 61/sallia, kk-k gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | loikin | en loiki | 1st sing. | olen loikkinut | en ole loikkinut | |
2nd sing. | loikit | et loiki | 2nd sing. | olet loikkinut | et ole loikkinut | |
3rd sing. | loikkii | ei loiki | 3rd sing. | on loikkinut | ei ole loikkinut | |
1st plur. | loikimme | emme loiki | 1st plur. | olemme loikkineet | emme ole loikkineet | |
2nd plur. | loikitte | ette loiki | 2nd plur. | olette loikkineet | ette ole loikkineet | |
3rd plur. | loikkivat | eivät loiki | 3rd plur. | ovat loikkineet | eivät ole loikkineet | |
passive | loikitaan | ei loikita | passive | on loikittu | ei ole loikittu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | loikin | en loikkinut | 1st sing. | olin loikkinut | en ollut loikkinut | |
2nd sing. | loikit | et loikkinut | 2nd sing. | olit loikkinut | et ollut loikkinut | |
3rd sing. | loikki | ei loikkinut | 3rd sing. | oli loikkinut | ei ollut loikkinut | |
1st plur. | loikimme | emme loikkineet | 1st plur. | olimme loikkineet | emme olleet loikkineet | |
2nd plur. | loikitte | ette loikkineet | 2nd plur. | olitte loikkineet | ette olleet loikkineet | |
3rd plur. | loikkivat | eivät loikkineet | 3rd plur. | olivat loikkineet | eivät olleet loikkineet | |
passive | loikittiin | ei loikittu | passive | oli loikittu | ei ollut loikittu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | loikkisin | en loikkisi | 1st sing. | olisin loikkinut | en olisi loikkinut | |
2nd sing. | loikkisit | et loikkisi | 2nd sing. | olisit loikkinut | et olisi loikkinut | |
3rd sing. | loikkisi | ei loikkisi | 3rd sing. | olisi loikkinut | ei olisi loikkinut | |
1st plur. | loikkisimme | emme loikkisi | 1st plur. | olisimme loikkineet | emme olisi loikkineet | |
2nd plur. | loikkisitte | ette loikkisi | 2nd plur. | olisitte loikkineet | ette olisi loikkineet | |
3rd plur. | loikkisivat | eivät loikkisi | 3rd plur. | olisivat loikkineet | eivät olisi loikkineet | |
passive | loikittaisiin | ei loikittaisi | passive | olisi loikittu | ei olisi loikittu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | loiki | älä loiki | 2nd sing. | ole loikkinut | älä ole loikkinut | |
3rd sing. | loikkikoon | älköön loikkiko | 3rd sing. | olkoon loikkinut | älköön olko loikkinut | |
1st plur. | loikkikaamme | älkäämme loikkiko | 1st plur. | olkaamme loikkineet | älkäämme olko loikkineet | |
2nd plur. | loikkikaa | älkää loikkiko | 2nd plur. | olkaa loikkineet | älkää olko loikkineet | |
3rd plur. | loikkikoot | älkööt loikkiko | 3rd plur. | olkoot loikkineet | älkööt olko loikkineet | |
passive | loikittakoon | älköön loikittako | passive | olkoon loikittu | älköön olko loikittu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | loikkinen | en loikkine | 1st sing. | lienen loikkinut | en liene loikkinut | |
2nd sing. | loikkinet | et loikkine | 2nd sing. | lienet loikkinut | et liene loikkinut | |
3rd sing. | loikkinee | ei loikkine | 3rd sing. | lienee loikkinut | ei liene loikkinut | |
1st plur. | loikkinemme | emme loikkine | 1st plur. | lienemme loikkineet | emme liene loikkineet | |
2nd plur. | loikkinette | ette loikkine | 2nd plur. | lienette loikkineet | ette liene loikkineet | |
3rd plur. | loikkinevat | eivät loikkine | 3rd plur. | lienevät loikkineet | eivät liene loikkineet | |
passive | loikittaneen | ei loikittane | passive | lienee loikittu | ei liene loikittu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | loikkia | present | loikkiva | loikittava | ||
long 1st2 | loikkiakseen | past | loikkinut | loikittu | ||
2nd | inessive1 | loikkiessa | loikittaessa | agent1, 3 | loikkima | |
instructive | loikkien | — | negative | loikkimaton | ||
3rd | inessive | loikkimassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | loikkimasta | — | ||||
illative | loikkimaan | — | ||||
adessive | loikkimalla | — | ||||
abessive | loikkimatta | — | ||||
instructive | loikkiman | loikittaman | ||||
4th | nominative | loikkiminen | ||||
partitive | loikkimista | |||||
5th2 | loikkimaisillaan |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.