luotto

Finnish

Etymology

From luott + -o.

Noun

luotto

  1. credit (as in credit card)

Declension

Inflection of luotto (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative luotto luotot
genitive luoton luottojen
partitive luottoa luottoja
illative luottoon luottoihin
singular plural
nominative luotto luotot
accusative nom. luotto luotot
gen. luoton
genitive luoton luottojen
partitive luottoa luottoja
inessive luotossa luotoissa
elative luotosta luotoista
illative luottoon luottoihin
adessive luotolla luotoilla
ablative luotolta luotoilta
allative luotolle luotoille
essive luottona luottoina
translative luotoksi luotoiksi
instructive luotoin
abessive luototta luotoitta
comitative luottoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.