luutarha

Finnish

Etymology

luu (bone) + tarha (garden)

Noun

luutarha

  1. (archaic) A sacred place in which dead humans have been buried in past, a graveyard.

Declension

Inflection of luutarha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative luutarha luutarhat
genitive luutarhan luutarhojen
partitive luutarhaa luutarhoja
illative luutarhaan luutarhoihin
singular plural
nominative luutarha luutarhat
accusative nom. luutarha luutarhat
gen. luutarhan
genitive luutarhan luutarhojen
luutarhainrare
partitive luutarhaa luutarhoja
inessive luutarhassa luutarhoissa
elative luutarhasta luutarhoista
illative luutarhaan luutarhoihin
adessive luutarhalla luutarhoilla
ablative luutarhalta luutarhoilta
allative luutarhalle luutarhoille
essive luutarhana luutarhoina
translative luutarhaksi luutarhoiksi
instructive luutarhoin
abessive luutarhatta luutarhoitta
comitative luutarhoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.