maaperä

Finnish

Etymology

maa + perä

Noun

maaperä

  1. soil (unconsolidated mineral or organic material on the immediate surface of the earth)
    maaperän saastuminen
    soil pollution
  2. soil (country or territory)

Declension

Inflection of maaperä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative maaperä maaperät
genitive maaperän maaperien
partitive maaperää maaperiä
illative maaperään maaperiin
singular plural
nominative maaperä maaperät
accusative nom. maaperä maaperät
gen. maaperän
genitive maaperän maaperien
maaperäinrare
partitive maaperää maaperiä
inessive maaperässä maaperissä
elative maaperästä maaperistä
illative maaperään maaperiin
adessive maaperällä maaperillä
ablative maaperältä maaperiltä
allative maaperälle maaperille
essive maaperänä maaperinä
translative maaperäksi maaperiksi
instructive maaperin
abessive maaperättä maaperittä
comitative maaperineen

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.