merkistö

Finnish

Pronunciation

  • Hyphenation: mer‧kis‧tö

Etymology

merkki + -stö

Noun

merkistö

  1. (computing) character set

Declension

Inflection of merkistö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative merkistö merkistöt
genitive merkistön merkistöjen
merkistöiden
merkistöitten
partitive merkistöä merkistöjä
merkistöitä
illative merkistöön merkistöihin
singular plural
nominative merkistö merkistöt
accusative nom. merkistö merkistöt
gen. merkistön
genitive merkistön merkistöjen
merkistöiden
merkistöitten
partitive merkistöä merkistöjä
merkistöitä
inessive merkistössä merkistöissä
elative merkistöstä merkistöistä
illative merkistöön merkistöihin
adessive merkistöllä merkistöillä
ablative merkistöltä merkistöiltä
allative merkistölle merkistöille
essive merkistönä merkistöinä
translative merkistöksi merkistöiksi
instructive merkistöin
abessive merkistöttä merkistöittä
comitative merkistöineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.