muinainen

Finnish

(index mu)

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈmuinɑine̞n]
  • Hyphenation: mui‧nai‧nen

Adjective

muinainen (comparative muinaisempi, superlative muinaisin)

  1. ancient

Declension

Inflection of muinainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative muinainen muinaiset
genitive muinaisen muinaisten
muinaisien
partitive muinaista muinaisia
illative muinaiseen muinaisiin
singular plural
nominative muinainen muinaiset
accusative nom. muinainen muinaiset
gen. muinaisen
genitive muinaisen muinaisten
muinaisien
partitive muinaista muinaisia
inessive muinaisessa muinaisissa
elative muinaisesta muinaisista
illative muinaiseen muinaisiin
adessive muinaisella muinaisilla
ablative muinaiselta muinaisilta
allative muinaiselle muinaisille
essive muinaisena muinaisina
translative muinaiseksi muinaisiksi
instructive muinaisin
abessive muinaisetta muinaisitta
comitative muinaisineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.